Rakentamisen näkymät ja elvytysrahojen käyttö
Rakentamisen näkymät lähivuosille ovat parantuneet aiemmista kauhuskenaarioista. Valtion elvytysrahat ja taloudellisen taantuman hidastuminen ovat tehneet hyvää rakennusalalle. Isännöintiliiton tekemästä kyselystä selviää, että etenkin pieniin, alle 100 000 euron hintaisiin remontteihin on jopa vaikea saada työvoimaa. Vaikka taantuma on jo taittunut, sen vaikutukset näkyvät vielä rakennusalalla. Euroopassa rakennettiin viime vuonna 2,4 miljoonaa asuntoa. Tänä vuonna valmistuu noin 1,7 miljoonaa asuntoa ja ensi vuonna 1,5 miljoonaa.
Euroopan rakentamisen näkymät heikentyivät vuoden 2008 lopusta. Ennustettiin, että rakentaminen vähenee 7,5 % vuoden 2009 aikana, kun vähennysennuste vielä joulukuussa oli alle 4 %. Euroconstructin, Euroopan rakennussuhdanteiden ennustamiseen erikoistuneiden tutkimuslaitosten verkoston mukaan lasku jatkuu vielä vuoteen 2011 saakka. Samalla se tarkoittaa noin parin miljoonan työpaikan vähentämistä rakennustyömailta, rakennusyhtiöiltä, rakennustuoteteollisuudesta ja alan palveluista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin Suomessa työttöminä on puolet vähemmän kuin ennustettu.
Arvion mukaan voimakkaimmin rakentamisen romahdus näkyy toimitilarakentamisessa. Sen odotetaan supistuvan kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä 20 %.
Asuinrakentaminen
Talonrakennusala kärsii myös taloudellisesta taantumasta, vaikkakin tontteja on mennyt nyt paremmin kaupaksi kuin vuosiin. Asuinrakentamisessa heikoimmat näkymät ovat uusien asuntojen rakentamisessa, jonka uskotaan vähentyvän 20 prosenttia. Euroconstruct-konferenssissa asuntorakentamisen näkymiä esitellyt Annette Hughes näki myönteisenä viime kuukausina tapahtuneen kuluttajien luottamuksen kasvun tulevaisuutta kohtaan. Tämä näkyy asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Lainaa on harkittu ehkä pitkään ja nyt asuntojen hintojen ollessa alhaalla, monet tekevät isoja ostoksia. Talonrakennusta suunniteltaessa nyt kiinnitetään erityisesti huomiota energian säästöön. Tällöin keskeiseksi rakentamisen lähtökohdaksi nousee kestävä kehitys. Se näkyy arjessa eri hankinnoissa: mm. lämpöikkunat, lämpölasit, energiaikkunat ja parvekelasitus.
Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamisen määrä supistui Suomessa 28 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, jota varten pitää hakee rakennuslupa, ja jonka tuloksen syntyy uusi rakennus tai uutta tilaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Laajennusrakentaminen on Suomessa hyvin tyypillistä.
Myös korjausrakentaminen on vähentynyt viime vuodesta, mutta tutkimusten mukaan siihen suhtaudutaan nyt aikaisempaa myönteisemmin. Korjausrakentaminen tarkoittaa laajaa yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista. Se tarkoittaa myös laitteiden ja rakenteiden kunnossapitoa. Korjausrakentaminen voi tarkoittaa esim. hissin asennusta, homekoulun korjausta tai ikkunasaneerausta. Ennen saneerausta kannattaa tarkistaa myös muuten asunnon kunto, jos se yhtään epäilyttää - homemittaukset, hometutkimukset, homevauriomittaukset, kuntotutkimukset ja vaurioselvitykset. Saneerauksen yhteydessä on useimmiten helppo hoitaa samalla kosteuskorjaukset ja desinfioinnit.
Toimitilarakentaminen
Kiinteistökauppa on vähentynyt runsaasti koko Euroopan tasolla taantuman myötä ja myös tyhjien toimitilojen määrä on kasvanut. Yleinen tendenssi on lisäksi se, että yritykset pienentävät tilojaan. Tyhjät toimitilat antavat markkinoille selvää viestiä siitä, että toimitilarakentamista ei kannata nyt tehdä. Onkin ennustettu, että toimitilarakentaminen tulee supistumaan 20 %. Kolmen viimeisen vuoden aikana Suomi on rakentanut suhteessa eniten toimitiloja koko Euroopassa.
Elvytystoimenpiteet
Elvytystoimien tarkoituksena on ollut pitää rakennustoimintaa ja alan työllisyystilannetta yllä. Elvytystoimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, sillä valtion rahoittamia asuntoja rakennetaan tänä vuonna kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Ensi vuodelle on budjetoitu myös kolminkertainen määrä eli 12 000 asuntoa. Myös asuntojen korjausrakentaminen on lisääntymässä selvästi ja rakentamisen resursseja on siirretty uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Valtio on esimerkiksi aloittanut ohjelman, jossa se myöntää 10 prosentin avustuksen korjausrakentamishankkeisiin, jotka käynnistyvät kuluvan vuoden aikana.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen siihen, miten valtion elvytystoimet ovat pienentäneet asuntotuotannon romahdusta. Vaikka vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vähentynyt 46 prosenttia, valtion asuntotuotannolla on pystytty täyttämään 70 prosenttia vajeesta. Elvytystoimilla on näin onnistuttu ehkäisemään työttömyyden lisääntymistä. Korjausrakentamisen elvytystoimien taustalla on ollut lisäksi uusien ja nykyisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen EU:n päästö- ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusalan investoinnit kannattaa nyt kiinnittää tutkimus- ja kehittämispalveluihin, joilla saadaan parannettua alan kilpailukykyä sekä synnyttämään uusia laatua ja tehokkuutta parantavia ratkaisuja. Esim. EU-tuki on tarkoitettu rakennuksille, joissa energiatehokkuus on korkea. EU:n toive on, että vuonna 2019 kaikki eurooppalaiset rakennukset tuottavat paikan päällä kulutuksensa verran energiaa.
Lähteet:
Rakennusteollisuus RT ry
Suomen Kiinteistölehti
Rakennustaito
Rakennuslehti
Tilastokeskus
Taloussanomat
www.ymparisto.fi
Järjestä hakuarvon | nimen | paikkakunnan | toimialan | tietomäärän mukaan
Faksi (03) 344 5598
LABORATORIOKONEITA, LABORATORIOLAITTEITA JA LABORATORIOTARVIKKEITA
TERVEYDENHUOLLON LAITTEET
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (05) 680 7750
PALOTURVALLISUUSVÄLINEITÄ JA PELASTUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
PALOTURVALLISUUSVÄLINEITÄ JA PELASTUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 671 559
NOSTOKONEITA, NOSTOLAITTEITA JA NOSTOPALVELUJA
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (08) 462 751
TYÖKALUJA
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 323 2840
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0400 241 360
Faksi (014) 674 733
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi 010 396 5650
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (019) 685 5266
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 8386 1820
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (03) 787 8898
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0500 623 351
Faksi (03) 214 6010
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (02) 237 1939
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi +44 (0) 1695 711772
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (014) 377 1622
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi 020 152 3251
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi 020 152 3201
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 794 255
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0400 820 492
Faksi (02) 458 8652
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 044 7225 755
Faksi (05) 374 4686
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 040 551 2465
Faksi (09) 8559 1072
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0500 638 649
Faksi (02) 567 474
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 040 841 3883
Faksi (09) 692 6471
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 8708 7800
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0400 744 105
Faksi (02) 727 8510
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0400 266 023
Faksi (06) 211 3444
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (013) 732 444
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (05) 752 2527
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi (09) 580 3331
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 040 413 7790
Faksi (09) 6822 315
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi 020 7768 505
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Faksi 0207 920 569
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Puh. 0400 951 620
TYÖTURVALLISUUSVÄLINEITÄ
Järjestä hakuarvon | nimen | paikkakunnan | toimialan | tietomäärän mukaan