Milloin, miten ja miksi kosteusmittauksia tehdään?

Kosteusmittaus on oleellinen ja tärkeä osa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Uudisrakennuskohteissa tehdään kosteusmittauksia, jotta vältytään mahdollisilta kuivatuksilta ja kosteusvaurioilta. Saneerauskohteissa mittauksia tehdään kosteusvauriotapauksissa ja pyritään määrittämään vaurion syy ja laajuus.

Rakennusaikana tehdyissä kosteusmittauksissa mitataan pääsääntöisesti betonin suhteellista kosteutta, jotta saadaan selville betonin päällystettävyys ja pinnoitettavuus. Jos kosteusmittaus tulokseksi halutaan betonin suhteellinen kosteus, se tulee mitata suoraa betoniin poratusta reiästä tai näytepalasta koeputkessa. Jos taas halutaan kosteus painoprosentteina, mittaus tulee tehdä kuivatus-punnitus-menetelmällä.

Rakennuksen ollessa valmis, suoritetaan kosteusmittauksia lähinnä kuntoarvioiden, kuntotutkimusten sekä kosteusvauriotutkimusten ja – korjausten yhteydessä. Mittaukset tulee suorittaa, mikäli rakennuksessa on kosteuden haju, näkyvä vaurio tai terveyshaitta epäily. Jos rakenteita joudutaan kuivattamaan, myös kuivumista seurataan mittauksin.

Jotta kosteusmittauksia voidaan tehdä, on tiedettävä kosteuden esiintymis- ja siirtymistavat rakenteissa sekä rakennuksen lämpötekninen toiminta. Kosteus voi siirtyä rakenteissa vesihöyrynä tai vetenä. Vesihöyrynä kosteus siirtyy diffuusion tai konvention avulla ja vetenä kapillaarisesti tai painovoiman vaikutuksesta. Kosteuden siirtyminen diffuusiolla perustuu ilmassa olevien vesimolekyylien keskinäisiin törmäyksiin, jonka vaikutuksesta vesihöyryn pitoisuuserot, osapaineet pyrkivät tasoittumaan. Kosteus kulkeutuu joka kerta suuremmasta vesihöyryn osapaineesta tai pitoisuudesta pienempään päin. Painovoiman vaikutuksesta liikkuva kosteus on yleensä vapaata vettä, joka liikkuu ylhäältä alaspäin. Näin tapahtuu useimmiten kun kyseessä on vesivuoto.

Kosteusmittausmenetelmiä ja -laitteita on monenlaisia. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa: pintakosteudenosoittimet, kalsiumkarbidimittari, punnituskuivaus menetelmä sekä suhteellisen kosteuden mittausmenetelmä. Mittausmenetelmä tulee valita kohteen mukaan ja sitä tulee tarvittaessa täydentää toisella mittausmenetelmällä. Useimmiten kosteusmittauksilla mitataan rakenteen suhteellista kosteutta, jolla tarkoitetaan materiaalinhuokosten ilmatilan suhteellista kosteutta. Suhteellinen kosteus ilmoittaa vesihöyryn määrän prosentteina vallitsevassa lämpötilassa olevan ilman sitoman vesihöyryn maksimimäärästä.

Kun kosteusmittaus on valmis, tulee suorittaa kosteusmittausraportti. Tämän täytyy sisältää ainakin seuraavat asiat:

• Mittauskohdetiedot (osoite, yhteyshenkilö, yms.)
• Mittaaja, hänen yhteystietonsa sekä tehtävä
• Kohteen kuvaus sekä mittauskohdista
• Kosteusmittauksen ajankohta sekä vallitsevat olosuhteet
• Mittauksessa käytetyt laitteet sekä kuvaus mittausmenetelmästä
• Sisä- ja ulkotilan lämpötila sekä suhteellinen kosteus
• Mittaussyvyydet
• Tulosten tulkinta ja niiden johtopäätökset