Maatalous
Maatalous on tärkeä elinkeino, jossa ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita tuotetaan kasvattamalla tietynlaisia kasveja ja karjaa. Maatalous on kalastuksen ohella tärkein ruoanlähde ihmiskunnalle.
Maatalous jaetaan kahteen ryhmään, maanviljelyyn ja karjatalouteen. Karjatalous voi olla joko liha- tai lypsykarjan kasvattamista. Monet maatalousyrittäjät sekä viljelee maata että kasvattavat eläimiä, jolloin tätä kutsutaan sekataloudeksi.
Maatalous voidaan luokitella sekä intensiiviseen eli pienialaiseen että ekstensiiviseen eli laaja-alaiseen maatalouteen. Intensiivisessä maataloudessa hehtaarikohtainen tuotto on suurta, tilakoot pieniä, lajit jalostettuja, torjunta-aineiden käyttö runsasta ja koneiden tai ihmistyövoiman käyttö tehokasta. Ekstensiivisessä maataloudessa hehtaarikohtainen sato on pieni, tuotantokustannukset vähäiset, tilakoot suuria ja työ pääasiassa koneilla tehtyä. Tähän lasketaan mukaan myös paimentolaisuus.
Maatalous voidaan jakaa myös kaupalliseen ja omavaraismaatalouteen. Kaupallisessa maataloudessa tuotteet myydään pääsääntöisesti tehtaille tai tukkuliikkeisiin. Omavaraistaloudessa kasvatus ja viljely tapahtuu pääsääntöisesti vain omiin tarpeisiin ja mahdollisesti pienimuotoiseen torimyyntiin tai vaihtokauppaan.
Kaupallisen maatalouden viljelymuodot koostuvat viidestä eri viljelykeinosta. Laaja-alainen viljanviljely ja karjanhoito, pienialainen ja voimaperäinen sekatalous, subtropiikin maatalous, plantaasit ja keidasviljely. Omavaraistaloudessa viljely taas tapahtuu kaskiviljelyn tai paimentolaisuuden avulla.
Maapallolla viljellään yli kolmeasataa erilaista viljelykasvia, joista merkittävimpiä on noin kymmenen.
Merkittävimpiä viljelykasveja ovat mm. viljakasvit ja pääasiassa ns. pääviljat eli kaura, ohra, maissi, riisi ja vehnä, kaksi viimeistä merkittävimpiä ruokaviljoina ja maissi rehuviljana. Viljakasvien viljelemiseen kuluu yli puolet maapallon viljelypinta-alasta. Tärkeimmät viljakasvit Afrikassa ovat hirssi ja durra. Pohjois-Euroopassa ruis on huomioitava kasvi.
Maailmankaupan kannalta tärkein hedelmä on viiniköynnös eli -rypäle. Muita taloudellisesti tärkeitä ovat myös sitrushedelmät, kuten klementiini ja greippi ja banaani, omena, kiivi ja mango.
Tärkeimpiä kuitukasveja ovat puuvilla ja juutti, jotka kasvavat subtropiikissa ja tropiikissa. Lauhkean vyöhykkeen pellava on myös tärkeä.
Soija on merkittävin ja tärkein öljykasvi ja siitä saadaan puolet maailman kasviöljystä. Tärkeimpiä soijantuottajia ovat Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina ja Kiina.
Karjatalous on vähemmän riippuvainen ilmastosta joka vallitsee alueella kuin viljely. Karjatalouden rajoitteet syntyvätkin muista tekijöistä.
Alueen väestöntiheys vaikuttaa voimakkaasti lypsykarjantuotantoon, koska maitotuotteet tarvitsevat lyhyet kuljetusmatkat säilyäkseen.
Lihakarjaa kasvatetaan pääasiallisesti siellä, missä maa ei käy enää viljelyyn, näitä alueita ovat mm. arot, preeriat ja pampat. Alueiden viljelykelvottomuus johtuu liikaviljelystä.
Kategoriassa maatalous ei ole ilmoituksia.
