Teollisuuden työpaikat

Teollisuuden alan työpaikoissa on sama trendi kuin rakennusalan työpaikoissa. Työpaikoista keskimäärin noin 92 prosenttia on vakituisia. Sesongin mukaan yritykset käyttävät määrä- ja osa-aikaisia työntekijöitä täyttämään kiirehuiput. Rakennusalan yrityksistä vuokratyövoimaa käyttää noin 21 prosenttia. Sen käyttö joustavana ja nopeana työvoiman lisääjänä kasvanee jatkossa myös teollisuuden alan työpaikoissa ja näkyy siis myös työpaikkailmoituksissa.

Teollisuuden työpaikat ovat olleet suomalaisille mitä tärkeimmässä osassa viime vuosikymmeninä. Teknologiateollisuus, metsäteollisuus, puu- ja paperiteollisuus ovat näytelleet valtavan tärkeää osaa suomalaisten työllisyydessä. Viime vuosien aikana ovat teollisuuden työpaikat hävinneet merkittävästi, ikävä kyllä.

Nokian työpaikkojen vähennys on vain jäävuoren huippu Suomen teollisuuden nopeassa rakennemuutoksessa. Otsikkoihin ovat nousseet IT-ala ja metsäteollisuus, mutta valtaosa vähennyksistä on tapahtunut kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa työpaikkoja on finanssikriisin kärjistymisen jälkeen hävinnyt 25 000.

Viime vuosien aikana teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin 60 000:lla. Teknologiateollisuuden osuus kyseisestä luvusta on noin 40 000. Elektroniikka- ja sähköteollisuudelta on Nokian myötä vähentynyt noin 10 000 työpaikkaa. Vuodesta 2006 lähtien, metsäteollisuus on menettänyt noin 12 000 työpaikkaa.

Teollisuuden työpaikkojen vähenemiseen ei ole loppua nähtävissä. The Boston Consulting Groupin (BCG) Revitalizing Nordic Manufacturing -tutkimuksen mukaan Suomi menettää arviolta 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli ei pysty parantamaan kilpailukykyään. Kyseinen tilasto on karua luettavaa, mutta peli ei ole vielä menetetty. Yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan maihin, joissa kysyntä kasvaa. Tuotannon kotimaata valitessaan yritykset arvioivat toisaalta myös esimerkiksi työvoimakustannuksia, työlainsäädäntöä, koulutustasoa, verotusta ja poliittista vakautta. Näihin asioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa. Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat koulutettu työvoima, kohtuuhintainen energia, luonnonvarojen saatavuus sekä vahva tutkimus- ja kehitysyhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja valtion rahoittamien tutkimuslaitosten välillä. Suomen tulisi pyrkiä pitämään kiinni ainakin valmistavan teollisuuden työpaikoista, jotka olisivat siirtymässä Itä-Eurooppaan tai muualle lähialueille.

Mahdollisia ratkaisuja teollisuuden työpaikkojen menettämiselle on vähän. Mikäli työttömäksi jääneet halutaan takaisin töihin, tulisi ensimmäiseksi etsimään ihmisille mahdollisimman nopeasti uusia työpaikkoja ja koulutusta niiltä aloilta, joissa työvoimasta on pula. Toinen keino on pyrkiä synnyttämään lakkautetun yritystoiminnan tilalle korvaavaa toimintaa. Tarvitsemme radikaalisti uusia kasvuyrityksiä!